Vilijaana

Sukutaulu

Isä. Anton
sh, m, 145cm -- ei virtuaalimaailmassa
ii. Voimamies
sh, m, 148cm -- ei virtuaalimaailmassa
iii. Nipsnaps
ei virtuaalimaailmassa
iie. Vilijonkka
ei virtuaalimaailmassa
ie. Aliisa
sh, vrn, 148cm -- ei virtuaalimaailmassa
iei. Itsevaltias
ei virtuaalimaailmassa
iee. Jäärouva
ei virtuaalimaailmassa
Emä. Vedenneito
sh, trt, 143cm -- ei virtuaalimaailmassa
ei. Ruttuvaari
sh, trt, 142cm -- ei virtuaalimaailmassa
eii. Radamsa
ei virtuaalimaailmassa
eie. Taikurin Ti-ti-uu
ei virtuaalimaailmassa
ee. Niiskuneiti
sh, vrt, 141cm -- ei virtuaalimaailmassa
eei. Tiuhtin Louska
ei virtuaalimaailmassa
eee. Tulppaana
ei virtuaalimaailmassa
Katso tästä 4. ja 5. polvien sukulaiset
iii i. Pirun Poppamies ei virtuaalimaailmassa
iii ii. Pandoran Painajainen ei virtuaalimaailmassa
iii ie. Tervanoita ei virtuaalimaailmassa
iii e. Karmanaika ei virtuaalimaailmassa
iii ei. Aikapoika ei virtuaalimaailmassa
iii ee. Laululintu ei virtuaalimaailmassa

iie i. Kuriton Mörkö ei virtuaalimaailmassa
iie ii. Fredrikson ei virtuaalimaailmassa
iie ie. Rustiina ei virtuaalimaailmassa
iie e. Sudenmorsian ei virtuaalimaailmassa
iie ei. Surmaajan Sielunkerjuu ei virtuaalimaailmassa
iie ee. Murheenkryyni ei virtuaalimaailmassa

iei i. Valheen Valtias ei virtuaalimaailmassa
iei ii. Kirveenkirooja ei virtuaalimaailmassa
iei ie. Valomerkki ei virtuaalimaailmassa
iei e. Ikuisuuteen Vaeltaja ei virtuaalimaailmassa
iei ei. Yksinäinen Vaeltaja ei virtuaalimaailmassa
iei ee. Suruvala ei virtuaalimaailmassa

iee i. Jäänkosto ei virtuaalimaailmassa
iee ii. Koston Voima ei virtuaalimaailmassa
iee ie. Aamunkajo ei virtuaalimaailmassa
iee e. Viettelysten Neito ei virtuaalimaailmassa
iee ei. Viikatteenkantaja ei virtuaalimaailmassa
iee ee. Sattuman Hengenlähtö ei virtuaalimaailmassa
eii i. Klippdassen ei virtuaalimaailmassa
eii ii. Mårran ei virtuaalimaailmassa
eii ie. Tofslan ei virtuaalimaailmassa
eii e. Rådd-djuret ei virtuaalimaailmassa
eii ei. Hemulen ei virtuaalimaailmassa
eii ee. Sås-djuret ei virtuaalimaailmassa

eie i. Taikuri ei virtuaalimaailmassa
eie ii. Muumipapan ärräpää ei virtuaalimaailmassa
eie ie. Tuittutietäjä ei virtuaalimaailmassa
eie e. Ti-ti-oo ei virtuaalimaailmassa
eie ei. Muumipeikon surma ei virtuaalimaailmassa
eie ee. Hemulin tädin muisto ei virtuaalimaailmassa

eei i. Louskan Lordi ei virtuaalimaailmassa
eei ii. Konjakki-Paroni ei virtuaalimaailmassa
eei ie. Kreivittären Surma ei virtuaalimaailmassa
eei e. Tiuhtin Temperamentti ei virtuaalimaailmassa
eei ei. Viittä Vaille Vainaa ei virtuaalimaailmassa
eei ee. Pirunlaulu ei virtuaalimaailmassa

eee i. Muumipeikon Ristiretki ei virtuaalimaailmassa
eee ii. Kadonnut Muumipeikko ei virtuaalimaailmassa
eee ie. Elotar ei virtuaalimaailmassa
eee e. Niiskuneidin Mielitietty ei virtuaalimaailmassa
eee ei. Muurahaisleijona ei virtuaalimaailmassa
eee ee. Niiskuneiti ei virtuaalimaailmassa

Antonista odotettiin menestyneiden vanhempien kautta yhden jos toisenkin lajin taitajaa ja seuraavaa kilparatojen valloittajaa. Ori antoi olettaa ratsukoulutuksessa paljon, sillä oli todella hieno ja lennokas liike ja se hyppäsi rataesteitä jopa 110cm tasoisesti. Näin ollen Antonilla suunnattiin kilpailuihin heti sen ollessa siihen valmis ja muutamien starttien jälkeen se alkoikin lunastaa odotuksiaan. Etenkin kouluratsastuksessa helppo A tasoinen ori oli vahvoilla, suorittaen ratoja huimin prosentein kerta toisensa jälkeen. Vain reilun vuoden kuluttua ensimmäisistä kisoistaan, Antonin ollessa viiden vuoden ikäinen, laskeutui se kilpailuissa esteeltä huonosti alas ja katkaisi epäonnisesti jalkansa. Hevonen päätettiin lopettaa kilpapaikalle, sillä jalka oli katkennut ikävästä paikasta, ettei sitä olisi voinut enää toimivaksi saada. Omistaja oli tietenkin tilanteesta murheen murtama, hyvin alkanut kilpaura sai ikävän päätöksen ja omistaja menetti kerrassaan sympaattisen ystävän. Anton kun oli luonteeltaan todellinen nallekarhu, hyvin kiltti ja tasapainoinen ori, joskin ajoittain vähän laiskan sorttinen. Musta, 145cm korkea ori ennätti astumaan ennen menehtymistään kaksi tammaa, saaden terveet ori- ja tammavarsat pian kuolemansa jälkeen. Antonin omistajan suureksi iloksi molempia näistä jälkeläisistä on nähty menestyksekkäästi kilparadoilla isänsä tavoin.

Voimamies oli sikäli mielenkiintoinen suomenhevosori, ettei se nuorena pojankloppina menestynyt minkään lajin parissa, eikä siitä kovasta yrittämisestä huolimatta tullut mitään. Hyvän suvun omaavana orista yritettiin koulia erityisesti estekentille sopivaa ratsua, mutta hieman epävarman ja rauhattoman luonteen vuoksi siitä ei mitään tullut. Näin ollen ori vaihtoi useampaankin otteeseen kotia, kunnes se lopulta löysi oman ihmisen, joka ymmärsi tätä ja antoi sille aikaa. Vasta 11 vuotiaana Voimamies alkoi kehittyä ja tästä vuotta myöhemmin se nähtiin voittamassa ensimmäisen starttinsa 120 cm korkeilla esteillä. Sen jälkeen loppu onkin vain historiaa, sillä viiteen vuoteen ori ahmi ja keräsi kymmeniä, jos ei peräti satoja sijoituksia. Ori oli rakenteeltaan ehkä tyypillistä suomenhevosoria sirompi, mutta silti se oli oikein tyylikäs ilmestys mustalla värityksellään ja 148cm säkäkorkeudellaan. Voima pääsi astumaan elämänsä aikana vajaan kymmenen tammaa, jättäen jälkeensä kerrassaan hienoja nuorikkoja, joista peräti kuusi on menestyneitä yksilöitä. Voiman poismeno 18 vuotiaana oli sikäli harmillinen, että ori oli vielä terve ja sillä olisi ollut annettavaa, mutta omistaja halusi talliin uutta verta, eikä halunnut myydä oria enää eteenpäin.

Aliisa oli kuvankaunis suomenhevostamma, joka menestyi niin näyttelykehissä kuin kilparadoilla useiden vuosien ajan. Väritykseltään 148cm korkea tamma oli vaaleanruunikko ja päätä koristi iso läsi. Rakenteellisesti Aliisa oli lähestulkoon erinomainen, jonka vuoksi se voitti useita BIS-sijoituksia ja lopulta kantakirjattiin KTK-II palkinnolle, jääden vain yhden pisteen päähän ykkösestä. Yleisratsuna tammalla kilpaltiin koulua helppo A tasolla, esteitä 100cm ja kentässä helppoa, unohtamattakaan noviiseja valjakkoluokkia. Pääsääntöisesti Aliisalla kilpailivat omistajaperheen tyttäret, jotka olivat hyvin voitontahtoisia kilpailufriikkejä, jonka vuoksi tammalla kierrettiin jos jonkinmoisessa lähiseudun kilpailussa. Jokaisessa kilpailemassaan lajissa Aliisa menestyi erinomaisesti, ollen kuitenkin ehkä parhaimmillaan kenttäratsastuksessa sekä valjakkoajoissa. Luonteeltaan tamma oli melko vauhdikas, se oli osakseen kuumeneva ja malttamaton, mutta toisaalta se taas kunnioitti omistajiaan. Aliisaa käytettiin jalostukseen kolmen jälkeläisen verran, joista tosin viimeinen varsa menehtyi pian syntymänsä jälkeen. Kaksi Aliisan varsoista kuitenkin pääsi näyttämään emänsä tavoin kykyjä kilparadoille ja näin ollen voisikin sanoa tamman periyttäneen jälkikasvulleen potentiaalia lajiin kuin lajiin. Aliisa heittäytyi 17 vuotiaana yhtäkkiä syömättömäksi ja meni sen myötä huonoon kuntoon, jolloin se päätettiin lopettaa.

Vedenneito asui koko elämänsä saman perheen hoivissa, jonne se muutti kahden vuoden iässä kasvattikodistaan. Tamma ratsukoulutettiin kolmivuotiaana, se taittoi kouluratsastuksessa helpot luokat ja esteitä hyppäsi kivasti 90cm korkeudella. Lisäksi Vedenneidolle opetettiin valjakkoajojen alkeet, joskaan sillä ei kyseisen lajin parissa ikinä kilpailtu vaikka taitoa olikin. Perheen nuorisopuoli kävi tammalla seura- ja aluetason kilpailuissa, vanhempi tytär hoiti estepuolen, kun nuorempi taas painottui kouluun. Erityisesti esteillä tamma menestyi, se omasi todella näppärän hyppytyylin ja oli muutoinkin tarkka jaloistaan, mutta koulussa sen yhteistyökyky tuli puolestaan paremmin esille. Luonteeltaan Vedenneito oli juurikin perhehevonen, se käyttäytyi aina tilanteessa kuin tilanteessa asiallisesti ja oli niin sanotusti pomminvarma ratsu. Rakenteellisesti 143cm korkea tamma ei ollut mikään huippu, mutta söpön siitä teki sen kaunis väritys; se oli tummanrautias kera pitkän piirron. Perhe kiinnostui Vedenneidon myötä suomenhevosten kasvattamisesta, joten tamma sai elämänsä aikana yhteensä kolme jälkeläistä. Jokainen näistä varsoista oli tammoja. Vedenneito menehtyi talvisena pakkasyönä jonkin sortin sairaskohtaukseen 24 vuoden iässä.

Ruttuvaari oli melko omaperäinen suomenhevosori, jonka vauhdissa eivät kaikki hoitajatyttöset pysyneet. Ajoittain ori käyttäytyi kuin nöyrä, kuulias hevonen konsanaan, mutta toisaalta se osasi olla taas maailman mahdottomin hevonen. Ruttuvaarin hyvin vaihtelevan luonteen vuoksi se ei ollut helpoin mahdollinen ratsukoulutettava, mutta pitkäpinnainen ja huolellinen työ toi lopulta tulosta. Viiden vuoden ikäisenä oria nähtiin paljon koulu- ja esteradoilla, niittäen menestystä kiitettävästi helppo A ja 100cm tasoilla saakka. Vähitellen vuosien kuluessa kuvioihin tuli mukaan vielä kenttäratsastus, jossa se pärjäsi helpossa luokassa hyvin. Erityisesti orin kaunis hyppytyyli ja tahdonvoimainen luonne huomattiin kilpailuissa, joissa se sai elämänsä aikana paljon ihailijoita. Hyvä, kompaktirakenteinen Ruttuvaari oli väritykseltään tummanrautias kera läsipään ja säkäkorkeutta tämä omasi noin 142cm. Ori pääsi astumaan nuoruusvuosinaan kymmenkunta tammaa, saaden muutamia oikein kivojakin jälkeläisiä, jotka menestyivät isänsä tavoin kilparadoilla. Osa tosin peri Ruttuvaarin mahdottoman luonteen, eivätkä ne hyvin pitkälle väärissä käsissä kantaneet. Ruttuvaari kärsi melkein koko elämänsä ajan enemmän ja vähemmän erilaisista hengitystieoireista, jotka ajan kuluessa vain pahenivat. Orin elämä hankaloitui sen vuoksi huomattavasti, joten se päätettiin lopettaa Ruttuvaarin ollessa 18 vuotias.

Niiskuneitiä pystyi hyvin kuvailemaan sanoilla pieni, mutta pippurinen - säkäkorkeutta tältä punarautiaalta pienhevoselta löytyi vain 141cm, mutta sitäkin vauhdikkaampi ja itsepäisempi se oli. Ajoittain Neiti ehkä luuli olevansa isompi mitä tämä olikaan, sillä tammalauman puoliverisetkin saivat tältä neidiltä kovaa kyytiä. Jääräpäisen luonteensa vuoksi tamma ei ollut helpoin mahdollinen koulutettava ja ratsastettava, oikeastaan vasta vanhemmiten siitä alkoi saamaan jotain irti. Neiti asui pitkälti koko aikuisikänsä samassa kodissa, jossa se toimi alkuun harrasteratsun virassa, mutta siirtyi vähitellen pikkukisoihinkin. Kisoissa tamman keskittyminen kuitenkin herpaantui jatkuvasti kaiken muun ympärille, joten liiemmin se ei niissä päässyt menestymään. Neiti sai kilpaurallaan matkaansa vain muutaman hassun koulusijan, nekin raviohjelmasta. Omistajat halusivat teetättää Neidille yhden jälkeläisen, jolloin se astutettiin menestyneellä kilpaorilla, jotta jälkeläisellä olisi paremmat eväät tulevaisuuteen. Neiti varsoi kauniin tummanrautiaan tammavarsan, joka oli kuin ilmetty emänsä konsanaan, niin ulkonäkönsä kuin luonteensakin puolesta. Tammavarsa jäi alkuun samaan perheeseen Neidin kanssa, mutta myöhemmin myytiin toisaalle. Neiti pysyi pitkään terveenä ja hyväkuntoisena, kunnes se lopettiin 26 vuotiaana suolisto-ongelmiin.

Jälkeläiset

  9 kpl: 5 oria, 4 tammaa
  Jalostusinfo: Vilijaana ei ole enää jalostuskäytössä.

Syntymäaika Varsa Vanhempi Omistaja Meriitit
20.08.2015 sh-o. Harmonian Nipsu Luutnantti VRL-10352 -
20.12.2015 sph-t. Huvitutin Vilijonkka Tähdenlennon Aarre VRL-14577 KTK-II, Premier, Quintessential
20.01.2016 sph-t. Huvitutin Viuhti Tähdenlennon Aarre VRL-00597 SV-II
30.03.2016 sph-t. Huvitutin Vedenneito Kyrön Mielensäpahoittaja VRL-04373 KTK-II, SLA-II
01.05.2016 sh-o. Huvitutin Muhveli Kyrön Mielensäpahoittaja VRL-14548 KTK-II, SV-I, Premier, Perfect
07.07.2016 sh-o. Huvitutin Drontti Tunturisopuli VRL-11290 -
18.06.2016 sh-o. Eelin Juksu Jalosoturi VRL-12670 -
03.10.2016 sph-o. Huvitutin Hosuli Hukanretale VRL-09844 KTK−II, SV-I
28.10.2017 sph-t. Huvitutin Tahmatassu Voikiekko VRL-12948 SV-II