Riimuvaara
Etusivu Hevoset Kasvatus
Virtuaalitalli // Virtuaalihevonen

© Riimuvaara 2018
Webdesign © sonya 2018
Tausta © Emilie Barbier (CC BY-NC 2.0)
Surutango "Surku"

KTK-III, ERJ-I, KRJ-I, SLA-II, FC, 3 Star Prospect

Perustiedot
Jälkeläiset

148cm rautiaankimo suomenpienhevostamma
Syntynyt 18.04.2018     (10-vuotias)
Omistaa Jenny Routamaa (VRL-12948), Riimuvaara
Maahantuoja Jenny Routamaa (VRL-12948)
Kenttäpainotteinen, koulutustaso Helppo: HeA, 100cm, 90cm
VH18-018-1051
06.06.2018 sh-o. Riimuvaaran Tervasusi VH18-018-2079
05.09.2018 sh-t. Riimuvaaran Surusydän VH18-018-1960
02.10.2018 sh-t. Riimuvaaran Surukapina VH18-018-1917
06.12.2018 sh-t. Riimuvaaran Suruhuntu VH19-018-0252
14.02.2019 sh-o. Riimuvaaran Surumieli VH19-018-0875

3v n. kuukauden päästä syntymästä, 8v asti n. 1kk=1a, jonka jälkeen n. 4kk=1a

3 vuotta - 18.05.2018
4 vuotta - 18.06.2018
5 vuotta - 18.07.2018
6 vuotta - 18.08.2018
7 vuotta - 18.09.2018
8 vuotta - 18.10.2018
9 vuotta - 18.02.2019
10 vuotta - 18.06.2019
11 vuotta - 18.10.2019
12 vuotta - 18.02.2020
13 vuotta - 18.06.2020
14 vuotta - 18.10.2020
15 vuotta - 18.02.2021
16 vuotta - 18.06.2021
17 vuotta - 18.10.2021
18 vuotta - 18.02.2022
19 vuotta - 18.06.2022
20 vuotta - 18.10.2022
21 vuotta - 18.02.2023
22 vuotta - 18.06.2023

© VRL-00218

Laatuarvostelut ja kantakirjaus
Näyttelyarvonimet ja muut maininnat

KTK-III / 17 + 17 + 17 + 16 = 67p
Suomenhevosten kantakirjaustilaisuus 20.08.2018
KRJ-I / 7 + 41 + 17 + 20 + 15 = 100p
Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuus 15.08.2019
ERJ-I / 6 + 40 + 20 + 20 + 15 = 101p
Esteratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuus 31.08.2019
SLA-II / 9 + 18 + 18 + 20 + 20 = 85p
Suomenhevosten laatuarvostelutilaisuus 20.09.2019

Luonne

Yleiseltä olemukseltaan Surutango aka Surku on varsin lupsakka ja mukava tamma, tosin vain tuttujen ihmisten kanssa. Uusia tuttavuuksia kohtaan tamma on alkuun aina hieman epäileväinen ja selvästi tämä tamma ei nauti lukuisista "ihmissuhteista" vaan on selkeästi enemmän tyyppiä "yhden tai parin ihmisen hevonen". Maastakäsin käsiteltäessä Surku on varsin kiltti ja kuuliainen tamma, joka ei kyseenalaista oikeastaan koskaan mitään. Hoidettaessa tamma toimii niin karsinassa kuin pesupaikallakin ja antaa tutun ihmisen tehdä tarvittavat hoitotoimenpiteet mukisematta. Vieraammille pyrkii olemaan hieman hankalampi tai vähintäänkin osoittaa hieman mieltään. Varustamisen kanssa ei tämän tamman kanssa ole ongelmaa.

Ratsastettaessa Surku on alkuun aina hieman jäykkä ja joskus jopa haluton työskentelemään, joka on tämän tamman suurin miinus. Sen sijaan kun sille päälle sattuu tai ratsastaja saa tamman motivoitua työskentelemään on Surku varsin erinomainen ratsu. Vaatii ratsastajalta paljon, eli mikään automaatti tämä ei ole, mutta napakan ratsastajan kanssa toimii käytännössä lajissa kuin lajissa. Sileällä työskennellessä kaipaa eniten motivointia, mutta liikettä Surku omaa ihan mukavasti. Rataesteillä Surku on reipas ja alkuun aina vahva edestä, joka paranee verryttelyn avulla, sekä ihan vain sitkeästi ratsastamalla tamman edestä ylös ja moottori tarpeeksi alle. Maastoesteillä Surku toimii erinomaisesti ollen sopivan herkkä avuille ja rohkea hyppäämään.

Kilpailuissa Surku on alkuun melkoinen hössöttäjä ja pienoinen jännittäjä. Jännitys laukeaa kuitenkin viimeistään verryttelyn aikana, johon kannattaa varata riittävästi aikaa ja energiaa. Kouluradalla Surku on tarkka työskentelemään ja antaa kyllä kaikkensa, kun sitä tammalta vaaditaan. Paitsi sadesäässä on haluton liikkumaan. Rataesteillä Surku etenee hyvin, mutta kaipaa hyppyihin tukea ja hieman reippaampaa kontrollia juuri ennen estettä. Maastoesteillä Surku etenee tasaiseen tahtiin kuin juna ja hyppää kaiken yli mikä eteen tulee, kun se vain on mahdollista ylittää. Siksi onkin oltava tarkkana miten rata menee tai tamma vain hyppää sen esteen mikä ensimmäisen eteen tulee.

Lastaamisen kanssa Surku on varsin topakka tapaus. Mikäli tammaa päättää olla yhteistyökyvytön, niin sitä Surku myös on, niin kauan kunnes liinat otetaan esiin. Kauralla tai muilla maanitteluilla Surku on aivan turha yrittää saada edes mukaan, mutta liinoissa vaan on jokin taika, kun pelkkä niiden läsnäolo riittää saamaan tamman matkustamaan. Kengittäjän kanssa Surku on alkuun hieman arka, mutta tutun kengittäjän kanssa tulee mainiosti toimeen. Eläinlääkäri on ainainen kauhistus ja saa tamman hieman kangistumaan paikalleen, mutta Surku antaa kuitenkin tukia itsensä. Erityisen hyvä Surku ei ole pistää, mutta lääkkeet syö mielellään ruokaan sekoitettuina. Hampaiden raspaamisen ajakasi Surku kaipaa pienen rauhoituksen, jotta ei stressaa tilannetta liikaa.

Sukutiedot

i. Shamaanitanssija
rt, 147cm
ei virtuaalimaailmassa
ii. Shamaaninsynti
trt, 148cm
ei virtuaalimaailmassa
iii. Shamaani
ei virtuaalimaailmassa
iie. Paholaistanssi
ei virtuaalimaailmassa
ie. Riimitär
rt, 144cm
ei virtuaalimaailmassa
iei. Riiminiekka
ei virtuaalimaailmassa
iee. Onerva
ei virtuaalimaailmassa
e. Surulaulu
rtkm, 148cm
ei virtuaalimaailmassa
ei. Ärripurri
vrt, 148cm
ei virtuaalimaailmassa
eii. Ärräpää
ei virtuaalimaailmassa
eie. Vienotar
ei virtuaalimaailmassa
ee. Surusointu
rtkm, 147cm
ei virtuaalimaailmassa
eei. Valitusvirsi
ei virtuaalimaailmassa
eee. Surusävel
ei virtuaalimaailmassa

 

Surkun isä, Shamaanitanssija on hyvin monipuolinen käyttöori. Alunalkajaan ori koulutettiin ravuriksi, mutta oli varsin laukkaherkkä. Ori päätyi hieman onnekkaastikin ratsukouluttajan käsiin, jonka opissa orin todellinen kapasitetti löytyi. Tämän ratsukantakirjaankin päätyneen orin kanssa on kilpailtu lopulta niin kenttä-, este- kuin kouluradoillakin menestyksekkäästi napsien sijoituksia tasaisesti kaikissa kolmessa lajissa. Aivan mestaruustason hevonen tämä ei ollut, mutta kestävä käyttöhevonen nöyrällä luonteella varustettuna. Ehkä siksi yllättävänkin moni tammanomistaja uskalsi tätä II palkinnon kantakirjaoria käyttää jalostukseen.

Surkun isänisä, Shamaaninsynti toimi lyhyen elämänsä aikana ravurina. Ori kantakirjattiin jo nuorena ja vaikutti lupaavalta juoksialta. Lupaavan uran kuitenkin päätti jalan katkeaminen, jonka johdosta ori lopetettiin vasta 5 vuotiaana. Orilta jäi jälkeen vain kaksi jälkeläistä. Surkun isänisänisä, Shamaani oli varsin menestynyt ravuri osallistuen myös kuninkuuskilpailuun useampaan kertaan, kuitenkaan ikinä voittamatta sitä. Tämä kantakirjaori jätti jälkeensä liudan varhaislahjakkaita jälkeläisiä, joista kuitenkin jäi puuttumaan se kirkkain pitkäaikainen tähti. Surkun isänisänemä, Paholaistanssi oli äärimmäisen kovapäinen ravuri, jonka kanssa ohjastajat olivat ajoittain ongelmissa. Varsinainen raviura jäikin tästä syystä lyhyeksi, mutta tamma päätettiin astuttaa ja katsoa mitä jälkikasvusta tulee. Tamma kuitenkin kuoli ähkyyn pian ensimmäisen varsansa vieroituksen jälkeen.

Surkun isänemä, Riimitär oli melkoisen laukkaherkkä tamma, jonka statistiikka tästä johtuen oli melko vaativa. Ravilla pysyessään tamma kuitenkin juoksi lujaa ja vaikutti varsin lupaavalta. Omistajan kuollessa tamma päätyi kuitenkin ensin seisomaan tyhjän panttina perikunnan riidellessä raha-asioista, kunnes aikansa seisottuaan tamma vihdoin saatiin myytyä. Tässä vaiheessa uusi omistaja teetti tammalla neljä jälkeläistä, joista kaikki olivat emänsä tapaan laukkaherkkiä ja päätyivät jokainen lopulta ratsuiksi. Surkun isänemänisä, Riiminiekka oli I-palkinnon kantakirjaori, joka juoksijauransa aikana onnistui kirimään itsensä kolmesti kuninkuuskilpailun kolmen parhaan joukkoon voittamatta kuitenkaan titteliä kertaakaan. Ori jätti jälkeensä useamman hyvän ravivarsan, mutta joukkoon mahtui myös kirjava joukko muuta ei niin laadukasta. Surkun isänemänemä, Onerva oli miellyttävä luontoinen, sekä hyväravinen II-palkinnon kantakirjatamma. Monen ohjastajan kehuma tamma ei kuitenkaan päässyt lyhyehköllä urallaan aivan terävimpään kärkeen, sillä jalan murtuma lopulta lopetti uran, mutta omistajan sitkeän hoidon myötä tamma voitiin myöhemmin astuttaa pariin kertaan jättäen näin itsestään jälkipolvea. Valitettavasti tamma kuitenkin jouduttiin lopettamaan 11 vuotiaana jalan oireilun takia.

Surkun emä, Surulaulu päätyi jo varsana ratsuihmisten käsiin, jossa sitä koulutettiin maltillisesti. Vasta 6 vuotiaana sen kanssa käytiin ensimmäisissä pienissä kilpailuissa, mutta jo näissä tamma osoitti selkeää lahjakkuutta hypätä. Tekniikka oli kohdillaan, joskin takapää oli edelleen hieman voimaton. Valitettavasti kovin pitkää tamman kanssa ei ehditty seuratasolla kilpailemaan, kun jalat alkoivat vaivaamaan. Omistajat uskalsivat kertaalleen tamman astuttaa vahvajalkaisella orilla, joka oli jalkojen osalta myös kestävyytensä osoittanut. Varsa onnistui saamaan emäänsä paremmat jalat, mutta kun seuraavaa mahdollista astutusta pohdittiin, tamma menehtyi ähkyyn 13 vuoden iässä.

Surkun emänisä, Ärripurri oli kahdesti kuninkuusajot voittanut kantakirjaori, jota käytettiin jalostukseen hyvinkin paljon. Tammamateriaali oli hyvin vaihtelevaa, joten niin oli myös jälkikasvu, joista vain noin puolet päätyi todellisuudessa raviradoille. Surkun emänisänisä, Ärräpää oli nuoruudessaan varsin menestynyt raviori, mutta luonteeltaan varsin kovapäinen. Mikään helppo ori tämä ei ollut ajaa, mutta sille päälle sattuessa juoksi lujaa ja yleensä voittaen. Ori kantakirjattiin lopulta I-palkinnolla, mutta kantakirjauslausunnon silmiin pistävin osa oli moite orin kovasta suusta ja itsepäisestä luonteesta. Näistä ominaisuuksista huolimatta oria käytettiin jalostukseen kursailematta, mutta jälkikasvu olikin sitten sitäkin kirjavampaa. Surkun emänisänemä, Vienotar oli kuningatarkilpailuunkin osallistunut I-palkinnon kantakirjatamma, jonka raviura päättyi hankosidevammaan. Tamma jätti jälkeensä neljä orivarsaa raviradoille.

Surkun emänemä, Surusointu toimi lyhyen uran juoksijana, jonka jälkeen siirtyi lyhyeksi aikaa siitoskäyttöön, ennen kuin tamma lopetettiin jalkavaivoihin 10 vuotiaana. Juoksijaksi pää olisi tammalla riittänyt, mutta jalat eivät kestäneet käyttöä. Jätti jälkeensä kolme jälkeläistä, joilla emänsä tapaan oli melkoisen huonosti kestävät jalat. Surkun emänemänisä, Valitusvirsi toimi elämänsä aikana ensin ravurina kuitenkaan voittamatta mitään merkittäviä ajoja, mutta ennästys oli ihan kelvollinen ja ori kantakirjattiin II-palkinnolla. Raviuran jälkeen toimi vielä työhevosena metsätöissä ja osa-aikaisesti siitosorina jättäen alle 50 jälkeläistä, joista osa päätyi raviradoille. Ori kuoli 23 vuotiaana laitumella aortan repeämään. Surkun emänemänemä, Surusävel ei koskaan juossut kilpaa varsana saamastaan jalkavammasta jouhtuen, kun ei kestänyt rasitusta, mutta siitokseen tamma päätyi heti 4 vuotiaana jättäen jälkeensä lopulta 8 jälkeläistä joista jokainen päätyi raviradoille, toiset menestyen ja toiset hieman vaatimattomammin tuloksin.

Kilpailumenestys

Kilpailustatistiikka
(laji: sijoitukset: voitto - toinen sija - kolmas sija)
Esteratsastus: 43: 15 - 5 - 5
Kenttäratsastus: 40: 8 - 7 - 11
Kouluratsastus: 44: 6 - 6 - 13

Näytä / piilota sijoitukset
08.06.2018   ERJ   Riimuvaara   100cm   2/30
16.06.2018   ERJ   Riimuvaara   100cm   4/30
17.06.2018   ERJ   Riimuvaara   100cm   5/30
19.06.2018   ERJ   Riimuvaara   100cm   5/30
20.06.2018   ERJ   Riimuvaara   100cm   1/30
21.06.2018   ERJ   Riimuvaara   100cm   2/30
21.06.2018   ERJ   Huvitus   100cm   1/30
22.06.2018   ERJ   Riimuvaara   100cm   2/30
23.06.2018   ERJ   Huvitus   100cm   3/30
02.07.2018   ERJ   Riimuvaara   100cm   1/30
04.07.2018   ERJ   Riimuvaara   100cm   3/30
08.07.2018   ERJ   Huvitus   90cm   2/30
08.07.2018   ERJ   Elohiljan Sh:t   100cm   4/30
10.07.2018   ERJ   Riimuvaara   100cm   3/30
10.07.2018   ERJ   Elohiljan Sh:t   100cm   1/30
11.07.2018   ERJ   Huvitus   90cm   1/30
13.07.2018   ERJ   Brusque Ponies   90cm   7/50
13.07.2018   ERJ   Brusque Ponies   90cm   6/50
15.07.2018   ERJ   Brusque Ponies   90cm   4/50
16.07.2018   ERJ   Riimuvaara   100cm   1/30
18.07.2018   ERJ   Hiivurin Sh:t   100cm   6/40
19.07.2018   ERJ   Riimuvaara   100cm   5/30
21.07.2018   ERJ   Riimuvaara   100cm   4/30
21.07.2018   ERJ   Brusque Ponies   90cm   1/50
24.07.2018   ERJ   Riimuvaara   100cm   1/30
26.07.2018   ERJ   Riimuvaara   100cm   5/30
26.07.2018   ERJ   Riimuvaara   100cm   4/30
30.07.2018   ERJ   Riimuvaara   100cm   1/30
30.07.2018   ERJ   Huvitus   90cm   1/30
04.11.2018   ERJ   Adina   luokka   3/47
27.03.2019   ERJ   Routaruusu   90cm   1/40
29.03.2019   ERJ   Routaruusu   90cm   4/40
31.03.2019   ERJ   Routaruusu   90cm   6/40
04.04.2019   ERJ   Routaruusu   90cm   4/40
11.04.2019   ERJ   Routaruusu   90cm   3/40
14.04.2019   ERJ   Routaruusu   90cm   6/40
29.03.2019   ERJ   KK Bailador   100cm   1/40
31.03.2019   ERJ   KK Bailador   100cm   2/40
04.04.2019   ERJ   KK Bailador   100cm   6/40
04.04.2019   ERJ   KK Bailador   100cm   1/40
10.04.2019   ERJ   KK Bailador   100cm   6/40
12.04.2019   ERJ   KK Bailador   100cm   1/40
15.04.2019   ERJ   KK Bailador   100cm   1/40
04.06.2018   KERJ   Riimuvaara   Helppo   1/30
05.06.2018   KERJ   Riimuvaara   Helppo   3/30
06.06.2018   KERJ   Riimuvaara   Helppo   3/30
11.06.2018   KERJ   Riimuvaara   Helppo   5/30
12.06.2018   KERJ   Kärmeniemi   Helppo   3/29
13.06.2018   KERJ   Kärmeniemi   Helppo   1/29
15.06.2018   KERJ   Kärmeniemi   Helppo   3/29
20.06.2018   KERJ   Kärmeniemi   Helppo   5/29
21.06.2018   KERJ   Kärmeniemi   Helppo   4/29
24.06.2018   KERJ   Kärmeniemi   Helppo   1/29
29.06.2018   KERJ   Kärmeniemi   Helppo   4/29
01.07.2018   KERJ   Riimuvaara   Helppo   3/30
02.07.2018   KERJ   Riimuvaara   Helppo   1/30
08.07.2018   KERJ   Susiraja   Tuttari   3/28
07.07.2018   KERJ   Susiraja   Tuttari   5/28
10.07.2018   KERJ   Riimuvaara   Helppo   2/30
11.07.2018   KERJ   Susiraja   Tuttari   3/28
11.07.2018   KERJ   Ristikallio   Helppo   2/47
13.07.2018   KERJ   Riimuvaara   Helppo   2/30
14.07.2018   KERJ   Riimuvaara   Helppo   5/30
15.07.2018   KERJ   Susiraja   Tuttari   1/28
18.07.2018   KERJ   Susiraja   Tuttari   5/28
21.07.2018   KERJ   Riimuvaara   Helppo   2/30
22.07.2018   KERJ   Ristikallio   Helppo   1/47
23.07.2018   KERJ   Riimuvaara   Helppo   4/30
24.07.2018   KERJ   Riimuvaara   Helppo   5/30
27.07.2018   KERJ   Navaja   Helppo   3/30
29.07.2018   KERJ   Riimuvaara   Helppo   3/30
04.11.2018   KERJ   Half Moon   Helppo   6/40
04.11.2018   KERJ   Riimuvaara   Helppo   4/30
08.11.2018   KERJ   Riimuvaara   Helppo   5/30
12.11.2018   KERJ   Riimuvaara   Helppo   3/30
27.11.2018   KERJ   Riimuvaara   Helppo   1/30
17.03.2019   KERJ   Lähtölaukaus   Helppo   4/30
06.04.2019   KERJ   Riimuvaara   Helppo   2/30
11.04.2019   KERJ   Riimuvaara   Helppo   3/30
14.04.2019   KERJ   Riimuvaara   Helppo   2/30
15.04.2019   KERJ   Riimuvaara   Helppo   5/30
08.05.2019   KERJ   Riimuvaara   Helppo   2/30
21.05.2019   KERJ   Riimuvaara   Helppo   1/30
12.06.2018   KRJ   Cadogan Ponies   Helppo A   3/30
16.06.2018   KRJ   Routapirtin Tila   Helppo A   2/30
16.06.2018   KRJ   Branwen Farm   Helppo A   2/30
17.06.2018   KRJ   Routapirtin Tila   Helppo A   3/30
19.06.2018   KRJ   Cadogan Ponies   Helppo A   4/30
20.06.2018   KRJ   Cadogan Ponies   Helppo A   1/30
21.06.2018   KRJ   Riimuvaara   Helppo A   1/30
23.06.2018   KRJ   Duán Stable   Helppo A   2/50
24.06.2018   KRJ   Duán Stable   Helppo A   5/50
24.06.2018   KRJ   Duán Stable   Helppo A   7/50
27.06.2018   KRJ   Cadogan Ponies   Helppo A   5/30
27.06.2018   KRJ   Ruudin talli   Helppo A   6/40
27.06.2018   KRJ   Ruudin talli   Helppo A   1/40
27.06.2018   KRJ   Ristikallio   Helppo B   3/50
28.06.2018   KRJ   Duán Stable   Helppo A   6/50
30.06.2018   KRJ   Duán Stable   Helppo A   3/50
30.06.2018   KRJ   Duán Stable   Helppo A   3/50
30.06.2018   KRJ   Ruudin talli   Helppo A   3/40
30.06.2018   KRJ   Ristikallio   Helppo B   7/50
01.07.2018   KRJ   Riimuvaara   Helppo A   3/30
02.07.2018   KRJ   Liljalehto   Helppo A   4/40
03.07.2018   KRJ   Ruudin talli   Helppo A   3/40
04.07.2018   KRJ   Riimuvaara   Helppo A   5/30
04.07.2018   KRJ   Liljalehto   Helppo A   2/40
06.07.2018   KRJ   Liljalehto   Helppo A   3/40
07.07.2018   KRJ   Ristikallio   Helppo B   1/50
08.07.2018   KRJ   Riimuvaara   Helppo A   1/30
08.07.2018   KRJ   Ristikallio   Helppo B   3/50
08.07.2018   KRJ   Ristikallio   Helppo B   7/50
08.07.2018   KRJ   Liljalehto   Helppo A   2/40
09.07.2018   KRJ   Liljalehto   Helppo A   1/40
10.07.2018   KRJ   Riimuvaara   Helppo A   5/30
10.07.2018   KRJ   Riimuvaara   Helppo A   2/30
10.07.2018   KRJ   Ruudin talli   Helppo A   5/40
11.07.2018   KRJ   Riimuvaara   Helppo A   5/30
12.07.2018   KRJ   Ruudin talli   Helppo A   6/40
14.07.2018   KRJ   Huvitus   Helppo A   5/30
15.07.2018   KRJ   Huvitus   Helppo A   4/30
18.07.2018   KRJ   Riimuvaara   Helppo A   5/30
19.07.2018   KRJ   Huvitus   Helppo A   3/30
20.07.2018   KRJ   Huvitus   Helppo A   3/30
20.07.2018   KRJ   Riimuvaara   Helppo A   3/30
24.07.2018   KRJ   Riimuvaara   Helppo A   4/30
31.07.2018   KRJ Cup   Runoratsut   Helppo A   9/300
Näyttelyt
07.11.2018 NJ, Riimuvaara, irtoSERT, päätuom. Lissu T.
19.06.2019 NJ, Ravikeskus Valmari, irtoSERT, päätuom. Jannica

31.07.2018 VSR, Rotunäyttely, II-palkinto, tuom. Lissu T.
31.10.2018 VSR, Rotunäyttely, II-palkinto, tuom. Lissu T.
31.12.2018 VSR, Rotunäyttely, II-palkinto, tuom. Lissu T.
30.06.2018 VSN, Moondance, RCH, tuom. dookie

Päiväkirja

Näytä / piilota päiväkirja

Estevalmennus - valmentajana Piia Risakko (kirjoittanut omistaja)

Tulin pitämään Jennylle ja Surkulle estevalmennusta. Suloinen, kimo Surku näytti hieman vetelältä Jennyn verrytellessä, joten pyysin ratsukkoa hyppäämään heti ravien aikana muutaman kavaletin yli. Surku innostuikin heti, kun tuli selväksi että tänään hypätään. Eteenpäin pyrkimystä tuli lisää kuin taikaiskusta ja tamman jalat alkoivat nousta laahaamisen sijaan. Ratsukko verrytteli vielä laukassa ja hyppäsi kavaleteista tehtyä jumppasarjaa molemmista suunnista. Surku nojasi melko vahvasti ohjiin, mutta keveni kierros kierrokselta. Jenny joutui kuitenkin ratsastamaan tammaa melko vahvasti ohjan ja pohkeen väliin, jotta laukka säilyisi pyörivänä. Surku vertyi selkeästi muutamien hyppyjen ja laukan jälkeen, joten ratsukko sai hengähtää ja kävellä sen aikaa, kun rakensin kentälle esteitä.

Korjasin kavaletit sivuun, tein toiselle pitkälle sivulle sekä lävistäjälle tavalliset pystyesteet. Jenny ja Surku saivat aloittaa pitkällä sivulla olevasta pystystä, joka oli noin 60–70 cm korkea. Hyppy sujui niin leikiten, että nostin esteen heti lähemmäs metriä. Ratsukko hyppäsi senkin helposti, sopiva tahti oli löytynyt ja laukka pyöri kiitettävästi. Jenny ja Surku saivat hypätä myös lävistäjällä olevan pystyn kertaalleen, sen ollessa heti noin metrin korkuinen. Sitten ratsukko sai hetken aikaa ravailla vapaasti, kun kävin laittamassa molempiin esteisiin hieman ”kummallisuuksia”. Tarkoitus oli rakentaa erikoisesteet: pitkällä sivulla oleva pysty sai puomien lisäksi värikkäät lankut ja lävistäjän esteen eteen laitoin tyhjillään olevan vesihaudan, eli sinisen vesikaukalon. Surku seurasi puuhiani hieman epäluuloisesti, mutta kunnon kenttäratsun tavoin hyppäsi molemmat esteet kunnialla. Hypyt olivat hieman tavanomaista suuremmat, mutta kielto ei ollut lähelläkään. Sidoin pitkän sivun pystyyn vielä pari riimunnarua, mutta edes heiluva ja liehuva härpäke ei Surkua hirvittänyt. Itse asiassa pieni jännitys toi Surkuun toivottua reippautta, eikä Jenny joutunut enää ratsastamaan niin rankasti eteen. Muutamien hyppyjen jälkeen lopettelimme valmennuksen hiljalleen ratsukon tehdessä itsenäisen loppuverryttelyn. Surku oli oikein suloinen, hieman hitaasti lämpenevä, mutta selkeästi lahjakas ja rohkea tamma!


Päiväkirjamerkintä - kirjoittanut omistaja

Surkun kanssa ollaan treenattu todella ahkerasti, sillä se alkaa pikkuhiljaa olemaan täydessä kilpailukuosissa, ja tietenkin haluan kermaponilleni mahdollisimman paljon menestystä. Tänään kaivoin kuitenkin kaapista vain suitset, ja lähdin hakemaan tammaa tarhasta. Se oli vallan virkeällä tuulella, ja hieman mietin, että olinko nyt tyhmä, kun matkaan lähdettiin ilman satulaa. No, joka tapauksessa heitin tammalle suitset päähän, painoin kypärän päähäni, ja ponkaisin selkään. Hirveästi en ole tammalla ilman satulaa mennyt, joten ensimmäiset sata metriä tuntui todella huteralta. Surku kuitenkin tallusti eteenpäin korvat hörössä ilman minkäännäköistä halua ryöstää tai muutakaan. Otettiin pehmeillä hiekkateillä vähän ravia, jonka jälkeen käännyttiin takaisin, ja mentiin tallin vieressä olevalle sänkipellolle. Surku oli todella innoissaan, ja alkuun tehtiinkin paljon ravityöskentelyä. Tamma ravasi oikeen isosti, ja fiilistelin hetken, että ompas Surkusta kuoriutunut oikea unelmahevonen. Kun olin hieman työstänyt ravia, ja Surku tuntui hyvältä selkään, ruvettiin pitämään hauskaa. Painoin kevyesti pohkeet tamman kylkiin ja se oli jo menossa. Laukkailtiin ensin rauhallisesti, ja varmistelin, että jarrut pelaa. No, Surku kyllä kuunteli apuja, joten sitten otettiinkin muutama laukkapätkä pellon päästä päähän täysiä. Kermaponini heitti muutaman ilopukin, ja tuntui, ettei se kuunnellut ollenkaan pidätteitä, mutta heti hidastaessani se kuunteli ja hidasti. Otettiin loppuun vielä isoa ravia löysin ohjin, ja tamma tuntui oikein mahtavalta. Tästä oli hyvä jatkaa. On mulla vaan super kermaponi!


Päiväkirjamerkintä - kirjoittanut omistaja

Kun hain Surkua tarhasta, vettä satoi kaatamalla, ja fiilis oli muutenkin aavistuksen verran pakkasen puolella. Heitin tammalle varusteet tallissa niskaan, ja lähdettiin pikkukentälle, sillä tarkoitus oli hieman tuuppailla, kun tamma oli ollut hieman vaisu erityisesti laukkatehtävissä. Nousin tallipihassa selkään, ja käveltiin kentälle. Vesilätäköitä siellä sun täällä, mutta en antanut sen haitata. Tehtiin huolelliset alkuverryttelyt käynnissä, jonka jälkeen aloin työstämään ravia. Surku liikkui aluksi ihan kamelin lailla, mutta varmaan sadan voltin jälkeen se rupesi jo hieman taipumaan, ja ottamaan takaosaa alle. Seuraavaksi tein joka toiselle pitkälle sivulle kokoamista, ja joka toiselle lisäyksen, sekä lyhyille sivuille kymmenen metrin voltin harjoitusravissa. Surku ei harjoitusravista vielä oikein tykännyt, kun se oli sen verran raaka, mutta saatiin ihan kivoja pätkiä. Tammalla näytti myös olevan todella korkea kokoamismahdollisuus, sillä sain tehtyä todella koottuja ravipätkiä. Surku tuntui kuitenkin ihan normaalilta, ja oli oikein miellyttävä ainakin näissä ravitehtävissä. Lopuksi olikin aika ottaa sitä laukkaa. En vaatinut hirveästi kokoamista, vaan tamma sai mennä suhteellisen kevyellä tuntumalla. Tehtiin ympyröitä ja voltteja, sekä muutamat vaihdot lävistäjillä, ja kun tamma tuntui hyvältä, lopeteltiin siltä erää. Treenin jälkeen Surku sai kourallisen nameja, jotka se kiskoi naamaansa hyvällä ruokahalulla.


Päiväkirjamerkintä - kirjoittanut omistaja

Surku on ollut varsinainen ruusukekone näin alku kevään kisoissa, ja tamman osalta saatiinkin juuri kisakausi päätökseen, ja sijoituksiahan kertyi loppujen lopuksi se vaadittava määrä laatuarvosteluita varten, jonne tamma kärrätäänkin heti seuraavan mahdollisuuden tultua tulevana kesänä! Näinpä kaivettiin Prestige kaapista, ja pyöriteltiin oikein pintelit tamman jalkoihin (pinkit!), ja lähdettiin vielä ohuen lumen kuorruttamalle kentälle hieman tuuppailemaan - pitäisihän tamma olla tulevia arvosteluja varten huippuvireessä. Alkuun fiilisteltiin vähän käyntiväistöjen kanssa, sillä ne sujuivat tamman kanssa vaikka silmät kiinni ja väärinpäin. Surku oli oikein kivalla tuulella ottaen huomioon, että se oli kuitenkin liikkunut jollakin tapaa kolmena edeltävänä päivänä. Jatkettiin työskentelyä ravissa, ja tehtiin alkuun oikeen huolellinen jumppa erilaisten kaarevien urien parissa. Tamma taipui oikein hyvin, joskin se oli vasempaan hieman jäykkä muutaman hetken, mutta suhteellisen nopeasti tamma kuitenkin vertyi, josta olin oikein tyytyväinen. Surku selkeästi yritti kaikkensa. Mun harmikseni lunta alkoi sataa juuri sillä hetkellä, mutta sitkeästi jatkettiin, ja saatiin ihan kivoja taivutuksia tehtyä, joiden jälkeen siirryttiin tekemään väistöjä ravissa, ja kokeiltiin myös hieman avoja ja sulkuja. Ja taas jälleen kerran olin niin tyytyväinen pikkuiseen kimooni, joka kulki oikein päin, ja seki just niinkuin mä sanoin - ai että kyllä kelpasi istua kyydissä, vaikka sitä lunta nyt sattuikin satamaan. Otettiin siihen väliin pieni käyntipätkä, jonka jälkeen ruvettiin vähän laukkailemaan. Surku oli oikein elementissään tänään, ja saatiin oikein kivaa laukkaa, joka meni selvästi ylöspäin ja kunnolla takaa eteen - ja jälleen fiilistelin kyydissä. Tehtiin laukassa hieman kokoamista pääty-ympyrällä, ja koetin saada tamman ylälinjaa hieman ylemmäs - vaikka se olikin jo tyydyttävä ennestään - ja onnistuinkin siinä ihan hyvin, omasta mielestä ainakin. Siinä hetki humputeltiin loppuun, jonka jälkeen verkkailtiin reippaassa isossa ravissa, ja käveltiin pieni lenkki tallialueen ympäri, ennen kuin tamma pääsi loimi päällä tarhaan mussuttamaan päiväruokia. Ja mä katosin Matiaksen viereen sisälle tuijottamaan televisiota. Reilu peli? No, ainakin tamma vaikutti ihan tyytyväiseltä, kun olin keittiössä hakemassa ison kupillisen kahvia.