Kouluratsastus

Kouluratsastus on ratsastuksen laji, jossa hevonen ja ratsastaja eli ratsukko liikkuvat sileällä radalla. Suoritettavat liikesarjat on määritetty ennalta, ja tavoitteena on suorittaa liikkeet mahdollisimman laadukkaasti ja tarkasti. Tässä artikkelissa kerromme kouluratsastuksesta, sen tavoitteista ja sisällöstä. Kerromme myös, mihin seikkoihin arvostelussa kiinnitetään huomiota.

Mitä kouluratsastus on?

Kouluratsastusta pidetään ratsastuspiireissä ratsastuksen kulmakivenä, mikä tarkoittaa sitä, että lähes jokainen ratsukko kilpalajistaan riippumatta harjoittelee myös kouluratsastusta. Kouluratsastusharjoitteiden tavoitteena on yleensä kehittää hevosen tarkkaavaisuutta, notkeutta ja liikkumisen symmetrisyyttä. Kouluratsastus, jota kutsutaan myös ”sileällä työskentelyksi”, parantaa hevosen liikkumisen perusvalmiuksia, mistä tietysti on hyötyä myös muissa lajeissa. Kouluratsastus ei siis ole vain yksittäisten liikkeiden tai ”temppujen” harjoittelua, vaan paljon enemmän.

Kouluratsastuksen peruspiirteet

Kouluratsastuksen alusta on tasainen kenttä. Kentän koko on helpoissa luokissa 20 x 40 metriä ja vaikeissa luokissa sekä kansainvälisissä ohjelmissa 20 x 60 metriä. Askeillajeista kouluratsastuksessa käytetään käyntiä, ravia ja laukkaa kaikissa tempoissa. Lisäksi lajin piirteisiin kuuluu aina ohjelman alussa ja lopussa tehtävä pysähdys ja tervehdys sekä toisinaan myös peruutus.

Askellajien aikana hevosen tulee esittää erilaisia liikkeitä, kuten pohkeenväistö, sulku- ja avotaivutus sekä muut ratsukon notkeutta kehittävät liikkeet. Edistyneiden tasolla liikkeisiin kuuluu vaativampia liikkeitä, kuten laukkapiruetteja, piaffea, passagea sekä laukanvaihtoa. Piaffe tarkoittaa paikalla tehtävää ravia ja passagea kutsutaan myös liitoraviksi. Kouluratsastuksessa on tärkeää, että siirtymät askellajien ja liikkeiden välillä ovat sulavia ja ratsastajan ja hevosen yhteistyö lähes huomaamatonta. Vapaaohjelmissa saatetaan nähdä monenlaisia vaativampia liikkeitä.

Ratsastuksen arvostelu

Kouluratsastussuorituksen arvioivat tuomarit, ja arviointiin vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Tuomareita on yleensä kolmesta viiteen, ja he pistetyttävät eri arvostelukohtia asteikolla 0–10. Täysiä pisteitä annetaan harvoin, ja jo pistemäärää 9 pidetään poikkeuksellisen hyvänä. Liikkeiden lisäksi tuomarit arvioivat yleisellä tasolla hevosen liikkeiden laatua, hevosen kuuliaisuutta sekä ratsastajan istuntaa ja apujen käyttöä. Voittaja ratkeaa yhteispistemäärän perusteella.

Yleensä kouluratsastuskilpailuissa kilpaillaan yksilösuorituksin, mutta joskus harvemmin sekä erityisesti näytöksissä saatetaan nähdän kahden tai useamman ratsukon vapaaohjelmia. Tällöin tavoitteena on, että ratsukot liikkuvat symmetrisesti ja suorittavat liikesarjat mahdollisimman samanaikaisesti.